Lepokodin tarinoita

Rolf Nevanlinna

Rolf Nevanlinna (ent. Neovius; 22.10.1895 – 28.5.1980 ) oli akateemikko ja yksi tunnetuimmista suomalaisista matemaatikoista. Rolf Nevanlinna oli Erkki Laurilan ohella keskeinen vaikuttaja, kun Suomen ensimmäistä tietokoneprojektia, ESKO-koneen rakennusta pantiin alulle vuonna 1954.

KATSO VIDEO

Einari Marvia

Säveltäjä, kustannuspäällikkö ja musiikintutkija Einari Marvia (21.11.1915 -16.6.1997). Hän oli Erkki Melartinin yksityisenä sävellysoppilaana. Sibelius-Akatemiassa hänen opettajinaan toimivat Leevi Madetoja, Selim Palmgren ja Aarre Merikanto.  Marvia tunnetaan erityisesti yksinlaulujen säveltäjänä. Hänen tärkein orkesteriteoksensa on sinfoninen runo Taru (1940). Hän teki merkittävän uran Musiikki Fazerin kustannuspäällikkönä vuodesta 1946 eläkeikään asti.

KATSO VIDEO

Risto Mäkelä

Näyttelijä Risto Mäkelä (14.1.1924 – 19.3.1992). Hän teki merkittävän uran Suomen Kansallisteatterissa, jonne hänellä oli kiinnitys vuodesta 1965 alkaen. Vaikka Mäkelä ei ollut käynyt Teatterikoulua, hän ansioitui etenkin luonnerooleissa, herkkänä ja oivaltavana ihmiskuvaajana. Risto Mäkelä muistetaan etenkin sivurooleistaan kahdessa ensimmäisessä Komisario Palmu -elokuvassa.

KATSO VIDEO

Pentti Linkola

Pentti Linkola (7.12.1932 – 5.4.2020) oli suomalainen esseisti, tietokirjailija, ammattikalastaja, luonnonsuojelija ja puhuja. Linkola oli länsimaista kasvuideologiaa kritisoivan radikaalin syväekologisen ajattelusuuntauksen edustaja. Linkolan perintöön kuuluu hänen perustamansa Luonnonperintösäätiö, joka ostaa Suomen vanhoja metsiä suojeltaviksi. Linkola harjoitti ammattikalastusta vuodesta 1959. Vapaa-ajallaan hän harrasti muun muassa ornitologiaa, lintujen laskentaa ja rengastusta.

KATSO VIDEO

Väinö Lahti

Väinö Lahti (s. 6.1.1936) on suomalainen teatteriohjaaja. Lahden ohjauksia olivat muun muassa Niskavuoren naiset, Roinilan talossa, Eros ja Psykhe, Täällä Pohjantähden alla II, Kuka pelkää Virginia Woolfia?, Tohvelisankarin rouva ja Hyvää iltaa, rakkaat vainajat.

KATSO VIDEO

Keijo Lindroos

Keijo Lindroos (9.6.1920 – 22.6.1986) oli suomalainen näyttelijä. Lindroos teki uransa pääosin Porin Teatterissa ja Tampereen Teatterissa. Lisäksi hän näytteli lukuisia sivurooleja Yle TV2:n televisiotuotannoissa 1960–1980-luvuilla.

KATSO VIDEO

Katri Rautio

Katri Rautio, o.s. Wendla (10.2.1864 – 31.3.1952). Hän oli Suomalaisen teatterin (nyk. Kansallisteatteri) näyttelijä ja teki useita merkittäviä rooleja Suomalaisen teatterin alkutaipaleella. Katri Rautio oli Suomen näyttelijäliiton kunniajäsen vuodesta 1917. Hän usein nähty vieras Lepokodissa, kuten myös poikansa Markus Rautio (Markus-setä). 

KATSO VIDEO

Helvi Erjakka

Kirjailija Helvi Erjakka (30.11.1909 – 13.2.1975) hänen kirjallinen tuotantonsa käsittää ihmissuhderomaaneja, kuunnelmia, näytelmiä ja pakinoita. Hän oli yksi tuotteliaimmista suomalaisista kuunnelmakirjailijoista. Kirjassaan ”Minä onnellinen” hän kertoo Kangasalan Lepokodin elämästä ja vieraista.

KATSO VIDEO

Rakel Laakso

Näyttelijä Raakel Laakso (2.4.1904 – 9.3.1985) esiintyi elokuvissa varsinkin 1950-luvulla. Hän teki myös merkittävän uran  teattereissa 1923–1970, muun muassa Tampereen Työväen Teatterissa ja kesäisin Pyynikin kesäteatterissa. Hän tuli tutuksi television alkuaikoina, esiintyessään 1962–1970 Kaijan äitinä televisiosarjassa ”Heikki ja Kaija”. Rakel Laaksolle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1958, sekä hän sai kaikkiaan 5 Jussi-palkintoa.

KATSO VIDEO

Mirjami Kuosmanen

Näyttelijä ja elokuvakäsikirjoittaja Mirjami Kuosmanen (22.2.1915 – 5.8.1963), hänen taiteellisesti merkittävin elokuvansa on Valkoinen peura – sekä Suomessa että ulkomailla menestynyt Lappi-aiheinen fantasiateos, joka perustuu Kuosmasen aiheeseen ja jonka pääosan hän itse tulkitsee. Kuosmanen ilmensi valkokankaalla ennen kaikkea vahvatahtoisten naisten mielenmaisemia.

KATSO VIDEO

Satu Koskimies

(Satu Koskimies s. 12.3.1941) on kirjailija, runoilija ja kirjallisuustoimittaja. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjallisuusarvosteluja, lehtiartikkeleita, opetustöitä, esitelmiä ja artikkeleita eri teoksissa, suomennostöitä sekä jäsenyyksiä useiden kirjoituskilpailujen raadeissa.

KATSO VIDEO

Ossi Kostia

Ossi Kostia (ent. Costiander; 15.8.1905-27.12.1976) oli suomalainen näyttelijä ja teatterineuvos. Kostia teki elämäntyönsä Tampereen Työväen Teatterissa, jonka tunnettu luonne-, operetti- ja sankarinäyttelijä hän oli. Hänen tunnetuimpia roolejaan olivat Romeon ja Julian Romeo ja näytelmän Kalle Aaltosen morsian salapoliisin rooli. Lisäksi hän esitti Pyynikin kesäteatterissa muun muassa Pohjantähti-näytelmän debyyttiversiossa räätäli Halmeen osan. Aikaisemmin Kostia oli näytellyt Porin teatterissa.

KATSO VIDEO

Arvi Kivimaa

Arvi Kivimaa, kirjailijanimeltään Heikki Taura (6.9.1904-18.4.1984), oli kirjailija, runoilija ja teatteriohjaaja. Hänen aloitteestaan vietetään Maailman teatteripäivää. Kivimaa sai professorin arvonimen vuonna 1958.

KATSO VIDEO

Emmi Jurkka

Näyttelijä Emmi Jurkka (21.4.1899 – 17.10.1990) oli suomalainen teatteri- ja elokuvanäyttelijä, sekä teatterinjohtaja, todellinen näyttämötaiteen legenda. Hänet nähtiin näyttämöllä yli 80-vuotiaaksi asti. Hän teki harvinaisen monipuolisen ja pitkän teatteriuran, joka kesti yli kuusi vuosikymmentä.

KATSO VIDEO

Aapo Junkola

Kirjailija Aapo Junkola (14.12.1935 – 14.11.2017) oli suomalainen kirjailija, joka toimi kirjailijatyön lisäksi kihlakunnansyyttäjänä. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1960 ja varatuomariksi 1963. Junkolan pääteoksia ovat 1960-luvulla ilmestyneet romaanit Lintujen aika (1965) ja Varjojen aika (1966), joissa kritisoitiin tuomioistuinlaitosta. Lepokodin kirjakahvilassa vuonna 1994 hän kertoi Arto Seppälän kanssa kirjoittamastaan näytelmästä ”Syytettynä insestistä”, eli ”Sammakko on sammakko”.

KATSO VIDEO

Reino Palmroth (Reino ”Palle” Hirviseppä)

Reino Palmroth (paremmin tunnettu nimimerkistä Reino ”Palle” Hirviseppä) 2.4.1906 – 2.5.1992. Hän oli sanoittaja ja radiotoimittaja, kirjailija ja majuri. Palle nimeä hän käytti sanoittaessaan muun muassa kupletteja ja poliittisesti kantaa ottavia lauluja, Hirviseppää hän käytti kirjailija- ja runoilijanimenä sekä erilaisissa vakavamielisemmissä teoksissa. Palmroth on suomalaisen iskelmä- ja lauluperinteen merkkihahmoja.

KATSO VIDEO

Reino Harsti

Reino Aksel Harsti (vuoteen 1921 Henriksson; 27.1.1900 – 27.8. 1979) oli taidegraafikko ja taidegrafiikan opettaja. Tunnetuimpia hänen teoksistaan ovat Helsinki-aiheiset etsaukset 1930-luvulta, sekä vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhan muistomerkki.

KATSO VIDEO

Kauko Helovirta

Näyttelijä Kauko Helovirta (21.10.1924-13.9.1997), uransa hän aloitti puolustusvoimain viihdytyskiertueella 1942–1944 Karhumäen Tivolin rintamateatterista, näytellen Mikkelin, Lahden ja Tampereen teattereissa, sekä usean vuosikymmenen pituiseen uraan Suomen Kansallisteatterissa. Elokuvarooleja hänellä oli yli 30. Hän esiintyi myös Yleisradion Radioteatterissa. Helovirta esitti maineikkaassa kuunnelmasarjassa Knalli ja sateenvarjo Hannibal Hamilton-Jonesia 1979–1997. Hänen äänensä tuli tutuksi mm. animaatiosarjassa Alfred J. Kwak ja jonka lisäksi antoi äänensä elokuvan Kaunotar ja Kulkuri Jalolle.

KATSO VIDEO

Heikki Asunta

Monipuolinen taiteilija Heikki Asunta (25. kesäkuuta 1904 Kurkijärvi, Ruovesi – 28. kesäkuuta 1959 Ruovesi) oli suomalainen runoilija, prosaisti ja taidemaalari. Asunta ryhtyi 1931 Lapuan liikettä lähellä olleen Sinimustat-järjestön Sinimusta-lehden päätoimittajaksi. Vuonna 1934 Asunta julkaisi Leirinuotio-kokoelmassa isänmaallisia runoja, niiden joukossa oli myös IKL:lle omistettu ”Mustapaitojen marssi”, jonka Väinö Raitio oli säveltänyt. Lontoon kesäolympialaisissa 1948 Asunta sai taidekilpailujen lyriikkasarjan kunniamaininnan.

KATSO VIDEO

Väinö Raitio

Säveltäjä Väinö Raitio (15.4.1891-10.9.1945), kuului 1920-luvun suomalaisen modernistisukupolven merkittävimpiin nimiin yhdessä Aarre Merikannon ja Ernest Pingoud’n kanssa. Tuollooin suomalainen musiikkiyleisö ei ollut vielä kypsä sulattamaan Raition radikaalilta tuntunutta sävelkieltä. Hänen kunniakseen perustettiin vuonna 1991 Väinö Raitio -seura.

KATSO VIDEO